tiistaina, elokuuta 17, 2010

Linnankoskenkatu


Näytä suurempi kartta


Asuin 90-luvun puolivälissä Topeliuksenkadulla, satakunta metriä kuvan esittämästä kadunpätkästä keskustan suuntaan. Sen parin vuoden aikana nuorin tyttäreni syntyi, ja ulkoilutin häntä ahkerasti naapuruston kaduilla ja puistoissa.

Neljän kadun muodostama, kaikkiaan kuuteen suuntaan kurkottava risteys, nimeltään Nordensköldin aukio, on hankala kaikille. Autoliikennettä on paljon, ja kaistajärjestylyt ovat sekavat. Liikennevaloista huolimatta risteys on vaativa erityisesti pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Lähikatujen kivijaloissa on joka suuntaan runsaasti liiketiloja, mutta ne ovat vaikeasti saavutettavissa, eivätkä muodosta päivittäisasioinnin kannalta kattavaa kokonaisuutta. Kulmauksessa vielä joku vuosi sitten sijainnut ainoa ruokakauppakin toimii nykyisin elokuvien vuokraamona.

Kuvan kadunpätkä oli risteyksen haaroista se, joka miellyttää minua eniten, mutta jolle minulla oli itse asiassa kaikkein vähiten asiaa. Topeliuksenkadun kulmassa sijaitsevaa etnistä ravintolaa lukuun ottamatta en myöskään usko kantaneeni markkaakaan siinä näkyviin yrityksiin. En itse asiassa muista, oliko kuvan keskellä sijaitseva leipomo silloin edes olemassa.

”Aina tuoretta hyvää”, lupaa leipomon ikkunasomiste ja näyttää poikkeuksellisesti houkutelleen muutaman asiakkaan katukäytävälle sijoitettuihin pöytiin istumaan.

Omituista. Katselen tämän tästä ohi ajaessani tätä lehmusten varjostamaa näkymää ja haaveilen paikalle jotain, mitä siinä ei ole mutta voisi olla. Kaupanteon ja elämän kuhinaa, ihmisiä – paljon enemmän ihmisiä, kulkemaan asioilla ja asiatta, katselemaan toisia kunnon töölöläisporvareita eli kaupunkilaisia. (Runoilijoista kulmilla näkee ainakin Juhana Vähäsen ja Lauri Otonkosken.)

Enemmän ihmisiä ja tunnelmaa löytyy toki risteyksen vastakkaiselta puolelta, jossa sijaitsee sympaattinen kortteliravintola Janoinen lohi. Aukion potentiaalia lisää myös sen keskiössä seisova perinteinen lippakioski, jonka luona taidettiin viime kesänä järjestää jonkinmoiset pienimuotoiset festaritkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti