sunnuntaina, marraskuuta 10, 2013
Laitakaupungilla 4
Näytä suurempi kartta
Näyttääkö tutulta? Suurin piirtein sama näkymä, tosin pimeällä kuvattuna, avaa myös Aki Kaurismäen elokuvan Laitakaupungin valot (2006). Valinta ei ole sattuma. Vaikka Ruoholahti on nykyisin tiiviisti rakennettu ja tavallaan osa kantakaupunkia, ei ole kauankaan siitä, kun alue näytti aivan toiselta. Porkkalankatu ympäristöineen jos mikään oli kerran "laitakaupunkia".
Jälkiä menneestä ei enää ole. Kauempana oikealla sijainnut Lepakkoluola, joka toimi asunnottomien alkoholistien hätämajoitustilana 1967-1979, purettiin 1999. Ne, jotka eivät tiloihin mahtuneet tai halunneet, viettivät aikaansa sen sillan alla, jonka juuresta tämäkin kuva on otettu. Muistan näkymät hyvin, sillä Tapiolan bussilla kulkemani koulutie eteni alueen halki pitkin Itämerenkatua.
Näidenkin lasisten tornien paikalla, molemmin puolin Itämerenkatua, toimi siihen aikaan aivan toisenlaisia yrityksiä. Aikojen kuluessa enemmän tai vähemmän notkahtaneiden lauta-aitojen ympäröimillä tonteilla kaupiteltiin ainakin puutavaraa ja kaikenlaista romua. Se on maisema tai historiallinen kerrostuma, joka on näkymättömissä mutta kuitenkin koko ajan läsnä Laitakaupungin valoissa.
Kaupungin raja on aistittavissa näkymän toiseltakin reunalta. Oikealla erottuu pätkä Hietaniemen hautausmaan aitaa. Hautausmaan takana on puolestaan Lapinlahden mielisairaala. Kumpainenkin sijaitsi aikanaan kaukana keskustasta, tarkoituksellisesti kaupungin laidalla.
Tunnisteet:
itämerenkatu,
laitakaupungilla,
porkkalankatu,
ruoholahti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti